Suomalaiset ovat niittäneet menestystä hiihdon ja mäkihypyn lisäksi myös yhdistetyssä sekä ampumahiihdossa. Itse asiassa, suomalaiset ampumahiihtäjät ovat jo vuosikymmeniä kuuluneet maailman parhaimpiin. Tässä artikkelissa esittelemme viimeisen vuosikymmenen kirkkaimman suomalaistähden, Kaisa Mäkäräisen elämää, uraa ja saavutuksia.
Saavutukset
Vuonna 1983 Ristijärvellä syntynyt Kaisa Mäkäräinen on ehdottomasti suomalaisen ampumahiihdon 2010-luvun kirkkain tähti. Mäkäräinen voitti kaudella 2010-2011 ensimmäistä kertaa ja ensimmäisenä suomalaisena maailmacupin kokonaiskilpailun. Hän uusi voittonsa kaudella 2013-2014. Vaikka Mäkäräisellä on maailmamestaruuskilpailuista vain yksi henkilökohtainen kultamitali, on hän kiistatta tämän vuosikymmenen suomalainen naisurheilija ja kansainvälisestikin arvioiden eräs kiistatta parhaista ampumahiihtäjistä. Hänet on valittu vuoden suomalaiseksi ampujahiihtäjäksi peräti kymmenen kertaa peräkkäin (2007-2016) ja vuoden urheilijaksi vuonna 2011.
Uran alkuvaiheet
Mäkäräisen uran alkupuoli on siinä mielessä hieman poikkeuksellinen, sillä hän teki nuoruusvuosinaan uraa maastohiihdon parissa. Suurta menestystä ei tullut, vaikka Mäkäräinen opiskeli Vuokatin urheilulukiossa ja lähes Suomen parhaissa olosuhteissa. Keväällä 2003 Mäkäräinen oli muuttanut Joensuuhun ja opiskeli Joensuun yliopistossa fysiikkaa.
Mäkäräinen ei kuitenkaan kokenut sopeutuvansa opiskelijaelämään fysiikan laitoksella ja koki vetoa kilpakentille. Hänellä oli ampujahiihdon parissa paljon tuttuja, joten hän otti yhteyttä paikallisen seuraan pomoon ja pyysi apua tutustuakseen lajiin. Itse asiassa, Mäkäräisellä ei ollut tuolloin varaa edes aseeseen. Hän sai aseen lainaa ja innostui lajista toden teolla. Mäkäräinen tutustui lajiin seuraamalla kilpailuja ja harjoittelemalla paljon ammuntaa. Jo syksyllä 2005 hän kilpaili maailmancupissa ja jätti fysiikan opinnot lopullisesti taakseen.
Menestyksen vuodet maailmancupissa
Nousujohteinen ura jatkui ja muutaman vuoden kuluttua, kaudella 2007-2008 Mäkäräinen nousi kaksi kertaa maailmancupin osakilpailuissa palkintopallille. Hän ylsi samaan myös seuraavalla kaudella sijoittuen toiseksi Anterselvan takaa-ajokilpailussa ja yhteislähdössä. Kaudella 2009-2010 Mäkäräinen saavutti yhden kolmossijan Östersundin sprinttikilpailussa.
Todellisen läpimurron Mäkäräinen teki vasta seuraavalla kaudella eli 2010-2011. Hän saavutti ensimmäisen maailmancupvoittonsa sprintissä Öresundissa, ja kaksi päivää myöhemmin hän nappasi toisen ykkössijan takaa-ajokilpailussa. Hochfilzenissa hän saavutti yhden kakkossijan ja yhden kolmossijan. Myös Pokljukan osakilpailuista kertyi mukaan kakkos- ja kolmossija. Sama meno jatkui myös kauden muissa kilpailuissa, ja tasaisen kauden ansiosta hän lopulta voitti maailmancupin kokonaiskilpailun ensimmäisenö suomalaisena ampumahiihtäjänä.
Kaksi kauttaa myöhemmin Mäkäräinen niitti taas menestystä lukuisissa maailmacupin osakilpailuissa ja onnistui uusimaan kokonaiskilpailun voittonsa.
Muut kilpailut
Vaikka Mäkäräinen on niittänyt menestystä erityisesti ampumahiihdon maailmancupissa ja arvokilpailuissa, hän on kunnostautunut myös muilla kilpakentillä. Ennen menestyksen vuosia hän kilpaili ahkerasta rulla-ampumahiihtokilpailuissa ja voitti jo syyskyyssa 2007 lajin maailmanmestaruuden kahdella eri matkalla.
Mäkäräinen on osallistunut säännöllisesti myös maastohiihtokilpailuihin, olihan se hänen alkuperäinen lajivalintansa nuoruusvuosina. Vaikka maailmancupin pisteitä on kertynyt maastohiihdon puolella vain satunnaisesti, enemmän menestystä on tullut Suomen mestaruuskilpailuissa. Vuonna 2013 hän voitti vapaan 10 kilometrillä SM-kultaa. Vuonnna 2017 hän nappasi kultaa viiden kilometrin vapaan tyylin kisassa Krista Pärmäkosken nenän edestä. Samana vuonna Mäkäräinen menestyi myös pidemmällä matkalla ja voitti hopeaa 30 kilometrin vapaan tyylin kilpailun, joka järjestettiin Ylitorniolla.
Harjoittelu
Kaisa Mäkäräistä valmentaa tunnettu valmentajaguru Jarmo Punkkinen, ja parin yhteistyö on jatkunut lähes vuosikymmenen. Mäkäräinen harjoittelee vuositasolla noin 700 tuntia, ja siitä suurin osa on peruskestävyyttä. Punkkisen harjoittelumetodien mukaisesti voimaharjoittelu tehdään pääosin dynaamisena. Harjoittelumäärä jakautuu eri lajien välille siten, että noin 35 % harjoittelusta on hiihtoa, juoksua tai kävelyä noin 17 %, rullahiihtoa saman verran, juoksua 12 % ja pyöräilyä noin 4 %.
Mäkäräisen menestyksekäs ura jatkuu toistaiseksi, vaikka lopettamisella on spekuloitu jo vuosikausia.